Uudistus pahentaa tutkimuslaitosten ahdinkoa

Torstai 16.4.2015 - Jarmo Hallikas

Valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksen myötä on syntynyt lisää tutkimusrahoituksesta päättäviä ja tutkimusrahoitusta koordinoivia organisaatioita, joiden roolit eivät ole kovinkaan selkeät.

Valtioneuvosto päätti vuonna 2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen mittavasta kokonaisuudistuksesta. Tarkoituksena on ollut yhdistää sektoritutkimuslaitoksia isommiksi kokonaisuuksiksi sekä uudistaa tutkimusrahoitusta.

Vaikka hallituksen päämääränä on ollut selkiyttää tutkimuskenttää, on tulos ollut päinvastainen. Uudistuksen myötä on syntynyt lisää tutkimusrahoituksesta päättäviä ja tutkimusrahoitusta koordinoivia organisaatioita, joiden roolit eivät ole kovinkaan selkeät.

Moni uusi laitos on aloittanut jo toimintansa

Tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistus toteutetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan asteittain vuosina 2014–2017. Tarkoituksena on yhdistää tutkimuslaitoksia, laajentaa kilpaillun tutkimusrahoituksen suuruutta sekä tiivistää tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä.

Osa uusista tutkimuslaitoksista on jo aloittanut toimintansa tämän vuoden alussa. Muun muassa Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Mittatekniikan keskus on yhdistetty  ja uusi VTT aloitti toimintansa osakeyhtiömuotoisena tämän vuoden alussa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on yhdistetty puolestaan Luonnonvarakeskukseksi. Geodeettinen laitos sekä osia Maanmittauslaitoksen ja maa- ja metsätalousministeriön toiminnoista on yhdistetty Paikkatietokeskukseksi.

Teknologiatutkimus kärsii rahoitusuudistuksessa

Teknologiaan liittyvä rahoitus kärsii pahiten rahoitusuudistuksessa. Hallitus on leikannut muutenkin tutkimusrahoitusta viime vuosina, ja uudet rahoitusvälineet pahentavat entisestään teknologiatutkimuksen ahdinkoa.

Voimakasta arvostelua on herättänyt erityisesti uuden strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Suomen Akatemian yhteyteen. Siihen kootaan yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintoja ja palveluja tukeva kilpailtu tutkimusrahoitus.

Tarkoituksena on, että strategiseen tutkimusrahoitukseen on vuonna 2017 käytettävissä 70 miljoonaa euroa. Rahoitus kootaan asteittain valtion tutkimuslaitosten tutkimusmäärärahoista, Suomen Akatemian ohjelmaperusteista tutkimusrahoituksesta ja Tekesin innovaatio- ja tutkimusrahoituksesta.

Rahoitusta kohdennetaan tutkimukseen, jonka tarkoituksena on etsiä ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja joka palvelee esimerkiksi elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä ja julkisen sektorin kehittämistä. Rahoitusta koskevaa päätöksentekoa varten Suomen Akatemian yhteyteen on perustettu  strategisen tutkimuksen neuvosto.

Lisäksi valtion budjettirahoitteista tutkimusrahoitusta ohjataan tulevina vuosina valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaan tutkimus- ja selvitystoimintaan siten, että vuonna 2017 valtioneuvostolla ja sen ministeriöillä on käytettävänään vuosittain 12,5 miljoonaa euroa.

Keskeinen innovaatiomoottori ongelmissa

Valtion rahoittamalla tutkimus- ja kehitystoiminnalla on ollut keskeinen vaikutus Suomen teollisuuden kilpailukyvyn edistämisessä ja sitä kautta työpaikkojen luomisessa.

On erittäin valitettavaa, että valtioneuvoston käyttöön ohjattava raha nipistetään toimiviksi osoittautuneilta organisaatioilta. Tekesin ja VTT:n rooli suomalaisen teollisuuden toimintaedellytysten turvaamisessa on ratkaisevan tärkeä. Tekesillä ja VTT:llä on lisäksi ollut merkittävä rooli EU:sta haettavissa olevien tutkimusrahojen kanavoitumisessa Suomeen.

Kirjoittaja on TEKin teknologiavaliokunnan jäsen.

Avainsanat: Innovaatiot tutkimus tuotekehirtys rahoitus