VOIP ja Telehistorian ensimmäisen mainoksen lupaus

Torstai 15.4.2010 - Jarmo Hallikas


VOIP ja Telehistorian ensimmäisen mainoksen lupaus

Vuonna 1887 julkaistiin ensimmäinen puhelinalan mainos. Siinä luvattiin vapaasti käännettynä mm. seuraavaa:

Ammattitaitoista operaattoria ei tarvita. Suora keskusteluyhteys voidaan saada aikaan ilman kolmannen osapuolen puuttumista asiaan.

Tiedonvälitys on nopeampaa kuin esimerkiksi morsettamalla.

Kustannuksia toiminnasta tai korjauksista ei synny. Ei tarvita paristoja eikä mutkikkaita laitteita. Väline on voittamaton taloudellisuudessa ja yksinkertaisuudessa.

Ovatko VOIP-puhelut (Voice over IP)  nyt vastaamassa tämän mainoksen lupauksiin. Siirtyykö vasta kymmenen vuotta puhelimen käyttöönoton jälkeen keksitty puheluiden määrään perustuva laskutus historiaan. Telehistorian kymmenen ensimmäistä vuotta elettiin pelkkien liittymämaksujen varassa; puheluiden määrään ja kestoon perustuva laskutus keksittiin siis vasta myöhemmin.

IP-puhelu kahden yksityishenkilön välillä

VOIP helpottaa kahta keskenään keskustelevaa käyttäjää aikaveloitteisten tai puhelujen määrään perustuvien puhelinlaskujen kiertämisessä. Yhdysvalloissa VOIP:n yleistyminen perustuu ensisijaisesti mahdollisuuteen kiertää osavaltiokohtaisia televeroja. Liittovaltiohan on vapauttanut kaikki internettiin liittyvät toiminnot arvonlisäverosta. Vasta toisella sijalla motiivina on kauko- ja ulkomaanpuhelumaksujen kiertäminen.

Voip:in käyttö kasvaa nopeiten niissä maissa, joissa puhelumaksut ovat korkeimmat. Korkeimmat puhelumaksut ovat niissä maissa, joissa toiminta on monopolisoitu.

VOIP-puhelimen asiakasohjelmien asentaminen työasemiin ja erilaisten palomuureihin liittyvien ongelmien kiertäminen voi tosin joskus aiheuttaa teknisestikin suuntautuneelle käyttäjälle ongelmia.

Esimerkki nopeasti yleistyneestä kahdenkeskiseen kommunikointiin soveltuvasta ratkaisuista on Skype. Skype on epästandardi VOIP- ratkaisu, mutta toimiva. Etärakkauden hoitamiseen tällainen vaihtoehto voi joskus tuoda valoa, koska pitkät ulkomaan- tai kaukopuhelut johtaisivat vähätuloisen soittajan vararikkoon. Käytön edellytyksenä on vain kummankin käyttäjän kohtuullisen nopea yhteys työasemaltaan avoimeen internetiin.

Käyttömukavuutta voi kotioloissa lisätä se, että puhelimena käytetään vaikkapa Pocket PC- laitetta tai kannettavaa mikrotietokonetta langattoman lähiverkon yli. Useat Microsoftin Smartphone tai Pocket-Pc alustalla toimivien järjestelmien valmistajat mukaanlukien Motrola ovat tuomassa Skype-ratkaisua vakiona uusien laitteidensa mukana.

Vastapuolen osoitetiedon, joka on usein vaihtuva IP-numero,  saaminen on edelleen ongelma. Skypen tapauksessa kaikki Skype-käyttäjät löytyvät  kehittäjän omasta luettelosta.

Operaattoreilla ei ole mitään mahdollisuuksia taata tällaisten kahdenkeskisten yhteyksien toimivuutta tai puhelun laatua;  viiveet avoimessa verkossa vaihtelevat ja  pakettejakin saattaa kadota matkan varrelle. Niinpä käyttäjä itse joutuu arvioimaan, onko ratkaisu kelvollinen saatavalla puhelun laatutasolla.

Organisaation sisällä

Yrityksellä tai organisaatiolla voi olla useita tavoitteita korvattaessa perinteisiä vaihderatkaisuja VOIP-ratkaisuilla. Usein tärkein peruste on mahdollisuus integroida vaihdejärjestelmä tehokkaasti yrityksen operatiivisiin tietojärjestelmiin ja parantaa siten yrityksen toimintaprosessien tehokkuutta. Usein tässä yhteydessä integroidaan myöskin henkilökunnan kännykkäratkaisut toimimaan saumattomasti tässä kokonaisuudessa.

Useissa toimipisteissä ja mahdollisesti useissa maissa tapahtuva toiminta puolestaan mahdollistaa kustannussäästöt kauko- ja ulkomaanpuhelukuluissa. Yrityksen paikallisten toimistojen puhelinvaihteet on  kytketty paikallisverkkoon ja niinpä yrityksen kaikista VOIP:n piirissä olevista toimistopuhelimista voidaan soittaa paikallispuhelumaksuisia puheluita kiinteään verkkoon millä konttorin sijaintipaikkakunnalla tahansa. Tämä tietysti edellyttää, että toimipisteiden välillä on internetyhteys, joko suljettuna yritysverkkona tai sitten VPN:n pohjaisena ratkaisuna avoimessa internetissä.

Operaattorit torjuvat VOIP:iin siirtymistä siten, että asiakasyritys voi neuvotella kiinteän ja mobiiliverkon puhelujen hinnan niin alhaiseksi, että vaihtoehtoiset lähestymistavat eivät ole taloudellisesti mielekkäitä.

Avoimessa verkossa

VOIP ei vielä toimi samaan tapaan kuin perinteinen puhelin tai kännykkäverkko. Tämä johtuu kahdesta syystä: käytössä on paljon epästandardeja ratkaisuja ja kunnollisia puhelinluetteloja tai puhelinnumeropalveluita ei ole saatavilla.

SIP-palveluilla mahdollistetaan palvelun käyttäjien keskinäinen kytkeytyminen ja nämä palvelut mahdollistavat myöskin VOIP-puhelinluetteloiden luomisen.

Teknologia enablerit

Tärkein IP-puhelujen mahdollistaja on tietysti yleinen internet ja yksittäisten käyttäjien pääsy tähän verkkoon riittävän suurilla nopeuksilla. SIP eli Session Initiation Protocol mahdollistaa erillaisten kuvansiirto, neuvottelu ja mm. pelipalveluiden luomisen internetiin jä tähän protokollaan standardi internet- puhelukin perustuu.

Koska VOIP on ohjelmistopohjainen ratkaisu, on erilaIaisten palvelujärjestelmien integroiminen puhelimeen tai puhelinvaihteisiin huomattavasti helpompaa kuin perinteisellä teknologialla.

USA:ssa on lähdetty siitä, että VOIP- tyyppinen puhelutoiminta on säätelyn ulkopuolella. Euroopassa sen sijaan elää voimakkaana ajatus siitä, että VOIP- puhelutoimintaa pitää ryhtyä voimakkaasti säätelemään viranomaisten toimesta.

VOIP:n yleistymistä jarruttava tekijä on Internetin rajallinen kapasiteetti sekä eriaikaiset ja mahdollisesti jopa katoavat paketit, mistä aiheutuvia virheitä joudutaan korjailemaan.

Haasteena Internet puheluille ovat palomuurit ja erityisesti muureissa tehtävät verkko-osoitteen muunnokset, nattaukset.

Business mahdollisuudet

Useat toimijat tietysti rikastuvat tämän uuden liiketoimintamahdollisuuden myötä. Kärsijänä ovat puheluiden määrään ja kestoon perustuvaa laskutusta käyttävät perinteiset teleoperaattorit.

Mm. Skype on luomassa omaa businestaan jakamalla ilmaisia clientteja ja pakottamalla samalla muita toimijoita ottamaan käyttöön patentoimiaan ratkaisuja.

Operaattorit saavat kaupaksi uusia nopeita internetliittymiä, jotka mahdollistavat VOIP-puhelut. Operaattorikenttään on nopeasti syntynyt uudentyyppisiä toimijoita, jotka tarjoavat Internetpuheluita joko avoimessa verkossa tai vain operaattoria käyttävien asiakkaiden muodostamassa yhteisössä ja jotka tarjoavat soittomahdollisuuden Voip-puhelimesta lankaverkkoon useissa maissa paikallispuhelujen hinnoilla.

Ohjelmistotoimittajat ja konsultit saavat töitä, koska uusi tekniikka vaatii uudenlaista osaamista.

Laitevalmistajat ja ohjelmistotoimittajat saavat töitä, koska tarvitaan välineitä, joilla näitä uusia puheluita hoidellaan. Uusien ratkaisuiden ja toimintamallien käyttöönotto ei ole ilmaista.

Sinällään operaattorit ovat jo pitkään siirtäneet runkoverkoissa perinteisiäkin puheluita ip-paketteina, ja näyttää siltä, että runkoverkkoliikenne on vähitellen siirtymässä kokonaan TCP/IP pohjaiseksi.

Kännykkä ja VOIP puhelut

GSM kännykkä ja GPRS on suunniteltu piirikytkentäisiksi ratkaisuiksi perinteisen lankaverkon tapaan. Tällöin laitteen käyttäminen pakettikytkentäisessä toiminnassa kuten VOIP- puheluiden hoitamisessa ei helposti suju. Niinpä jos joku haluaa puhua VOIP-puhelimella vastapuolen GSM- kännykkään, on se parasta tehdä julkisen puhelinverkon kautta.

UMTS tuo mahdollisuuden, jossa kummallakin keskenään keskustelevalla voi olla VOIP-puhelin, mutta tämäntyyppisten ratkaisujen näkeminen käytännössä antanee vielä odottaa itseään.

Hätäpuhelut ja muut viranomaisvelvoitteet

Hätäpuhelujen välittämisen edellytyksenä on, että tiedetään, ainakin jollain tarkkuudella, mistä puhelu on soitettu, jotta apu voitaisiin ohjata mahdollisimman lähelle avuntarvitsijaa.

VOIP-puheluita ei voida kohdistaa oikeaan hätäkeskukseen, koska puhelun perustiedot eivät sisällä mitään soittajan paikasta kertovaa informaatiota. Jos VOIP-puhelu nousee perinteiseen lankaverkkoon, tiedetään toki, missä se nousee, mutta ei sitä mistä puhelu on oikeasti soitettu.

Viranomaisilla tulee olla, olemassa olevan lainsäädännön puitteissa, mahdollisuus myöskin puhelutietoihin ja puhelujen jäljitykseen tai jopa kuunteluun. Sinällään ei ole teknistä estettä kuunnella internetin kautta tapahtuvaa puhelinliikennettä sopivasta solmupisteestä. Pelisäännöissä ja menettelytavoissa riittää vielä paljon tarkennettavaa.

 

Avainsanat: VOIP telekommunikaatio business hinnoittelu markkina