Uudistus pahentaa tutkimuslaitosten ahdinkoa

Torstai 16.4.2015 - Jarmo Hallikas

Valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksen myötä on syntynyt lisää tutkimusrahoituksesta päättäviä ja tutkimusrahoitusta koordinoivia organisaatioita, joiden roolit eivät ole kovinkaan selkeät.

Valtioneuvosto päätti vuonna 2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen mittavasta kokonaisuudistuksesta. Tarkoituksena on ollut yhdistää sektoritutkimuslaitoksia isommiksi kokonaisuuksiksi sekä uudistaa tutkimusrahoitusta.

Vaikka hallituksen päämääränä on ollut selkiyttää tutkimuskenttää, on tulos ollut päinvastainen. Uudistuksen myötä on syntynyt lisää tutkimusrahoituksesta päättäviä ja tutkimusrahoitusta koordinoivia organisaatioita, joiden roolit eivät ole kovinkaan selkeät.

Moni uusi laitos on aloittanut jo toimintansa

Tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistus toteutetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan asteittain vuosina 2014–2017. Tarkoituksena on yhdistää tutkimuslaitoksia, laajentaa kilpaillun tutkimusrahoituksen suuruutta sekä tiivistää tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä.

Osa uusista tutkimuslaitoksista on jo aloittanut toimintansa tämän vuoden alussa. Muun muassa Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Mittatekniikan keskus on yhdistetty  ja uusi VTT aloitti toimintansa osakeyhtiömuotoisena tämän vuoden alussa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on yhdistetty puolestaan Luonnonvarakeskukseksi. Geodeettinen laitos sekä osia Maanmittauslaitoksen ja maa- ja metsätalousministeriön toiminnoista on yhdistetty Paikkatietokeskukseksi.

Teknologiatutkimus kärsii rahoitusuudistuksessa

Teknologiaan liittyvä rahoitus kärsii pahiten rahoitusuudistuksessa. Hallitus on leikannut muutenkin tutkimusrahoitusta viime vuosina, ja uudet rahoitusvälineet pahentavat entisestään teknologiatutkimuksen ahdinkoa.

Voimakasta arvostelua on herättänyt erityisesti uuden strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Suomen Akatemian yhteyteen. Siihen kootaan yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintoja ja palveluja tukeva kilpailtu tutkimusrahoitus.

Tarkoituksena on, että strategiseen tutkimusrahoitukseen on vuonna 2017 käytettävissä 70 miljoonaa euroa. Rahoitus kootaan asteittain valtion tutkimuslaitosten tutkimusmäärärahoista, Suomen Akatemian ohjelmaperusteista tutkimusrahoituksesta ja Tekesin innovaatio- ja tutkimusrahoituksesta.

Rahoitusta kohdennetaan tutkimukseen, jonka tarkoituksena on etsiä ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja joka palvelee esimerkiksi elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä ja julkisen sektorin kehittämistä. Rahoitusta koskevaa päätöksentekoa varten Suomen Akatemian yhteyteen on perustettu  strategisen tutkimuksen neuvosto.

Lisäksi valtion budjettirahoitteista tutkimusrahoitusta ohjataan tulevina vuosina valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaan tutkimus- ja selvitystoimintaan siten, että vuonna 2017 valtioneuvostolla ja sen ministeriöillä on käytettävänään vuosittain 12,5 miljoonaa euroa.

Keskeinen innovaatiomoottori ongelmissa

Valtion rahoittamalla tutkimus- ja kehitystoiminnalla on ollut keskeinen vaikutus Suomen teollisuuden kilpailukyvyn edistämisessä ja sitä kautta työpaikkojen luomisessa.

On erittäin valitettavaa, että valtioneuvoston käyttöön ohjattava raha nipistetään toimiviksi osoittautuneilta organisaatioilta. Tekesin ja VTT:n rooli suomalaisen teollisuuden toimintaedellytysten turvaamisessa on ratkaisevan tärkeä. Tekesillä ja VTT:llä on lisäksi ollut merkittävä rooli EU:sta haettavissa olevien tutkimusrahojen kanavoitumisessa Suomeen.

Kirjoittaja on TEKin teknologiavaliokunnan jäsen.

Avainsanat: Innovaatiot tutkimus tuotekehirtys rahoitus

Suomen Freenetin historia

Maanantai 27.1.2014 - Jarmo Hallikas

Freenet oli internetin edeläkävijä Suomessa ja mahdollisti internetin käytön laajenemisen suuren yleisön käyttöön. Freenetin historiikki on jäsennellyssä muodossa Freentin sivuilla. Suomen Internetyhdistyksen sivustolta löytyy lisäinformaatiota historiasta. Historiikin toimitustyön on tehnyt Marjatta Halla.
Freenetin nostalgia on nyt Facebookissa.

Avainsanat: Suomen Freenet palvelujärjestelmä web

Insinöörien innovaatiot parantavat kilpailukykyä

Perjantai 8.4.2011 - Tkl Jarmo Hallikas

Miten insinöörien kilpailukyky ja elintaso säilytetään globalisoituvassa maailmassa? Miten nopeasti muuttuviin kilpailuolosuhteiden muutoksiin olisi reagoitava?

Konsultointi ja tuotekehitys ovat muuttuneet kansainvälisiksi. Näillä insinöörityön tyypillisimmillä alueilla tietämyksen kumuloiminen ja kilpailukyky ovat ratkaisevassa asemassa. Oma osaaminen on varmistettava koulutuksen ja kehittävien projektien avulla.

Innovaatiotoimintaan panostettava.

Yrityksiä onkin kannustettava innovoimaan; myös riskirahoituksen ja verotuksen avulla. Sijoituksia suunnattaessa on otettava huomioon kansainvälistyminen ja osaamisen kasvattaminen. Sijoittajan on kyettävä tuomaan yritykseen joko liiketoiminta- tai toimialaosaamista.

Pienten yritysten toimintamahdollisuudet tulee turvata ja mahdollistaa henkilöiden joustava siirtyminen yrittäjyyden ja palkkatyön välillä. T&K-toiminnan verokannusteita pitää lisätä ilman huomattavaa hallinnollista taakkaa.

Julkiset panostukset on suunnattava oikein.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) innovaatioyksikkö koordinoi laajaa joukkoa teknologiatoimijoita. Myös opetusministeriö on korkeakoulujen ja Suomen Akatemian kautta merkittävä innovaatioalan toimija.

Tekesin ja Akatemian yhteistyö hankkeiden rahoituksessa toimii hyvin. Akatemian rahoituksesta valitettavan pieni osa suuntautuu teknologian perustutkimuksen kehittämiseen. Rahoituksen pirstominen aluepoliittisin perustein jarruttaa osaamisen kehittymistä.

Julkishallinnon yritystoimintaa tukevan henkilön pitäisi tehdä vuosittain työtä yhdelle yritykselle kahden kuukauden ajan yrityksen ylimääräisenä kehittämisresurssina.

Suomen on rahoitettava suurempia ja enemmän riskiä sisältäviä innovaatio- ja kehittämishankkeita. Suoraa elinkeinotukea ei saa naamioida innovaatiohankkeiksi. Uuteen hallitusohjelmaan tarvitaan väljyyttä tärkeiden valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiseksi.

Hyvä koulutus on kilpailukyvyn avaintekijä.

Teknillisten yliopistojen resursseja on lisättävä nykyisestään huomattavasti. Henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista on pidettävä huolta myös yrityksissä.  Osaamista voidaan kehittää yksilöä motivoivalla ja yhteiskuntaa hyödyntävällä tavalla.

Meneillään olevia Protomo- ja Muutosagentti- hankkeita ja niiden tarjoamia yhteistyöverkostoja laajennettava.

 

Tkl Jarmo Hallikas

Kirjoittaja on TEKin teknologiavaliokunnan puheenjohtaja

Avainsanat: globalisaatio innovaatiot kilpailukyky rahoitus ammattitaito kaoulutrus

Projektisalkun hallinta ja Innovaatiot

Maanantai 24.1.2011 - Jarmo Hallikas

Projektisalkun hallinta on keskeisen tärkeää, kun haetaan tehokkuutta innovaatio- ja tuotekehitystoimintaan. Innovaatiot ovat keskeisessä roolissa nostettaessa Suomea taantuman kurimuksesta. Innovaatioilla on lisäksi keskeinen vaikutus yrityksen tai organisaation kannattavuuteen ja yrityksen mahdollisuuksiin selviytyä pidemmällä aikajänteellä.

Innovaatioiden synnylle on keskeistä avoimuus ja kyky toimia rakentavasti ristiriitaisissakin olosuhteissa. Uudet vuorovaikutusmahdollisuudet ja sosiaalisen median välineet mahdollistavat aivan uudenlaisia vuorovaikutussuhteita ja niiden myötä syntyviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Innovaatioiden synnyn tukemisessa on tärkeää kyetä priorisoimaan hankkeita. Priorisoinnissa voidaan käyttää sekä hyviä työkaluja että koeteltuja menetelmiä. Hyvät salkunhallinnan työkalut auttavat päätöksentekijöitä hahmottamaan tilannetta oikein.
Innovaatioiden vaatimien kehitysprojektien vaiheittainen päätöksenteko mahdollistaa tarkastuspisteissä tapahtuvan hankkeiden arvioinnin ja jatkopäätöksen teon. Tällä tavoin saadaan umpikujaan ajautumassa olevat innovaatioideat pysäytettyä ajoissa ja voidaan ohjata näin säästyvät resurssit kannattavampiin uusiin hankkeisiin. Mm. Satge gate mallilla voidaan tätä ongelmakenttää taklata.

Jarmo Hallikas

Avainsanat: Project Portfolio Management Innovation management

Projektisalkun valinta

Keskiviikko 1.12.2010 - Jarmo Hallikas

Toteutetaanko oikeita hankkeita oikeassa tärkeysjärjestyksessä? Projektisalkun hallinta (Project Portfolio Management) ja salkunhallinnan työkalut ovet kehittyneet pitkän ajan kuluessa ja poikkeavat jossain määrin sijoitussalkkujen hallintaa varten kehitetystä teoriasta.

  • Projektisalkkujen  hallinnassa keskeinen tekijä on toteutusresurssien ja toteutukseen liittyvien epävarmuuksien hallinta ja hankkeiden priorisointi sovituilla tärkeyskriteereillä.
  • Sijoitussalkkupuolella puolestaan seurattavia asioita ovat sijoitusten arvot, tuotot ja hallinta sekä sijoituksiin liittyvät riskit.
Portfolion ja projektien hallintaan on saatavilla hyviä työkaluja, joiden avulla  on helppo havainnollistaa salkkua esim. johtoryhmän käsittelyä varten. Näin saadaan salkun projektit objektiivisin perustein vertailukelpoisiksi.

Organisaation projektisalkkun arviointia varten täytyy olla olemassa yhteisesti sovitut arviointikriteerit. Niitä voivat olla hankkeen taloudellinen arvo, markkinoiden kiinnostus projektiin, projektin kilpailukykyä lisäävä vaikutus, projektin istuvuus organisaation strategiaan ja projektiin liittyvät riskit. Näistä voidaan muodostaa sovitulla tavalla painotettu arvo, jota käytetään hankkeiden valinnan kriteerinä.

Salkun valintaan ja ajoitukseen vaikuttaa oleellisesti työhön tarvittavien resurssien työtilanne. Helposti ajaudutaan tilanteeseen, jossa kaikki organisaation resurssit ovat ylikuormitettuja ja siksi kaikki meneillään olevat projektit viivästyvät. Joskus voi tietysti olla päinvastainenkin tilanne; organisaation resurssit ovat liian vähällä käytöllä. Työajan käytön seuraamisella voidaan hankkia kokemustietoa tulevia projekteja varten.

Laadukkaan toiminnan yksi tunnusmerkki on se, että menneestä toiminnasta kerätään tietoa ja otetaan siitä opiksi uusia päätöksiä tehtäessä ja tämä periaate tietysti toimii sekä investointi että projektisalkkujen hallinnassa. Projektit ovat kuitenkin usein uniikkeja ja siksi niihin liittyviä salkkuja joudutaan käsittelemään suurempien epävarmuuksien vallitessa käyttämällä arviointikriteerinä usein ”mutu” tuntumaa.

Tämä ei poista tarvetta pystyä jatkuvasti tarkastelemaan projektien tilannetta ja tarvetta kehittää jatkuvasti organisaation toimintaa ja työprosesseja. Tämän hetkinen taloudellinen tilanne antaa mahdollisuuden toiminnan kehittämiseen ja toiminnan laadun parantamiseen nyt, kun henkilöresursseja on vapautunut tilapäisesti operatiivisesta toiminnasta. Salkunhallintaa, projektitoimintaa ja toiminnan laatua kehitettäessä voidaan käyttää apuna useita standardeja. Tällaisia ohjenuoria ovat mm. PMBOK ja Prince II. Lisäksi useissa toiminnan laatuun liittyvissä standardeissa on osioita, joilla pyritään varmistamaan projektitoiminnan laadukkuutta. tällaisesta voidaan pitää vaikkapa ohjelmistoalalle tarkoitettua CMMI standardia.

Projektitoimintaa voidaan kehittää monin tavoin. Koulutus ja työprosesseista sopiminen ja ehkä organisaation projektiohjeiston teko voivat olla lähtökohtia. Näiden lisäksi tarvitaan hyviä hallintaa tukevia työvälineitä. Toiminnan laadukkuuden arvioimiseksi tarvitaan lisäksi ulkopuolista näkemystä projektitoiminnan tilanteesta ja olemassa olevista käytännöistä.

Jarmo Hallikas

Avainsanat: Portfolio management

VOIP ja Telehistorian ensimmäisen mainoksen lupaus

Torstai 15.4.2010 - Jarmo Hallikas

VOIP ja Telehistorian ensimmäisen mainoksen lupaus

Vuonna 1887 julkaistiin ensimmäinen puhelinalan mainos. Siinä luvattiin vapaasti käännettynä mm. seuraavaa:

Ammattitaitoista operaattoria ei tarvita. Suora keskusteluyhteys voidaan saada aikaan ilman kolmannen osapuolen puuttumista asiaan.

Tiedonvälitys on nopeampaa kuin esimerkiksi morsettamalla.

Kustannuksia toiminnasta tai korjauksista ei synny. Ei tarvita paristoja eikä mutkikkaita laitteita. Väline on voittamaton taloudellisuudessa ja yksinkertaisuudessa.

Ovatko VOIP-puhelut (Voice over IP)  nyt vastaamassa tämän mainoksen lupauksiin. Siirtyykö vasta kymmenen vuotta puhelimen käyttöönoton jälkeen keksitty puheluiden määrään perustuva laskutus historiaan. Telehistorian kymmenen ensimmäistä vuotta elettiin pelkkien liittymämaksujen varassa; puheluiden määrään ja kestoon perustuva laskutus keksittiin siis vasta myöhemmin.

IP-puhelu kahden yksityishenkilön välillä

VOIP helpottaa kahta keskenään keskustelevaa käyttäjää aikaveloitteisten tai puhelujen määrään perustuvien puhelinlaskujen kiertämisessä. Yhdysvalloissa VOIP:n yleistyminen perustuu ensisijaisesti mahdollisuuteen kiertää osavaltiokohtaisia televeroja. Liittovaltiohan on vapauttanut kaikki internettiin liittyvät toiminnot arvonlisäverosta. Vasta toisella sijalla motiivina on kauko- ja ulkomaanpuhelumaksujen kiertäminen.

Voip:in käyttö kasvaa nopeiten niissä maissa, joissa puhelumaksut ovat korkeimmat. Korkeimmat puhelumaksut ovat niissä maissa, joissa toiminta on monopolisoitu.

VOIP-puhelimen asiakasohjelmien asentaminen työasemiin ja erilaisten palomuureihin liittyvien ongelmien kiertäminen voi tosin joskus aiheuttaa teknisestikin suuntautuneelle käyttäjälle ongelmia.

Esimerkki nopeasti yleistyneestä kahdenkeskiseen kommunikointiin soveltuvasta ratkaisuista on Skype. Skype on epästandardi VOIP- ratkaisu, mutta toimiva. Etärakkauden hoitamiseen tällainen vaihtoehto voi joskus tuoda valoa, koska pitkät ulkomaan- tai kaukopuhelut johtaisivat vähätuloisen soittajan vararikkoon. Käytön edellytyksenä on vain kummankin käyttäjän kohtuullisen nopea yhteys työasemaltaan avoimeen internetiin.

Käyttömukavuutta voi kotioloissa lisätä se, että puhelimena käytetään vaikkapa Pocket PC- laitetta tai kannettavaa mikrotietokonetta langattoman lähiverkon yli. Useat Microsoftin Smartphone tai Pocket-Pc alustalla toimivien järjestelmien valmistajat mukaanlukien Motrola ovat tuomassa Skype-ratkaisua vakiona uusien laitteidensa mukana.

Vastapuolen osoitetiedon, joka on usein vaihtuva IP-numero,  saaminen on edelleen ongelma. Skypen tapauksessa kaikki Skype-käyttäjät löytyvät  kehittäjän omasta luettelosta.

Operaattoreilla ei ole mitään mahdollisuuksia taata tällaisten kahdenkeskisten yhteyksien toimivuutta tai puhelun laatua;  viiveet avoimessa verkossa vaihtelevat ja  pakettejakin saattaa kadota matkan varrelle. Niinpä käyttäjä itse joutuu arvioimaan, onko ratkaisu kelvollinen saatavalla puhelun laatutasolla.

Organisaation sisällä

Yrityksellä tai organisaatiolla voi olla useita tavoitteita korvattaessa perinteisiä vaihderatkaisuja VOIP-ratkaisuilla. Usein tärkein peruste on mahdollisuus integroida vaihdejärjestelmä tehokkaasti yrityksen operatiivisiin tietojärjestelmiin ja parantaa siten yrityksen toimintaprosessien tehokkuutta. Usein tässä yhteydessä integroidaan myöskin henkilökunnan kännykkäratkaisut toimimaan saumattomasti tässä kokonaisuudessa.

Useissa toimipisteissä ja mahdollisesti useissa maissa tapahtuva toiminta puolestaan mahdollistaa kustannussäästöt kauko- ja ulkomaanpuhelukuluissa. Yrityksen paikallisten toimistojen puhelinvaihteet on  kytketty paikallisverkkoon ja niinpä yrityksen kaikista VOIP:n piirissä olevista toimistopuhelimista voidaan soittaa paikallispuhelumaksuisia puheluita kiinteään verkkoon millä konttorin sijaintipaikkakunnalla tahansa. Tämä tietysti edellyttää, että toimipisteiden välillä on internetyhteys, joko suljettuna yritysverkkona tai sitten VPN:n pohjaisena ratkaisuna avoimessa internetissä.

Operaattorit torjuvat VOIP:iin siirtymistä siten, että asiakasyritys voi neuvotella kiinteän ja mobiiliverkon puhelujen hinnan niin alhaiseksi, että vaihtoehtoiset lähestymistavat eivät ole taloudellisesti mielekkäitä.

Avoimessa verkossa

VOIP ei vielä toimi samaan tapaan kuin perinteinen puhelin tai kännykkäverkko. Tämä johtuu kahdesta syystä: käytössä on paljon epästandardeja ratkaisuja ja kunnollisia puhelinluetteloja tai puhelinnumeropalveluita ei ole saatavilla.

SIP-palveluilla mahdollistetaan palvelun käyttäjien keskinäinen kytkeytyminen ja nämä palvelut mahdollistavat myöskin VOIP-puhelinluetteloiden luomisen.

Teknologia enablerit

Tärkein IP-puhelujen mahdollistaja on tietysti yleinen internet ja yksittäisten käyttäjien pääsy tähän verkkoon riittävän suurilla nopeuksilla. SIP eli Session Initiation Protocol mahdollistaa erillaisten kuvansiirto, neuvottelu ja mm. pelipalveluiden luomisen internetiin jä tähän protokollaan standardi internet- puhelukin perustuu.

Koska VOIP on ohjelmistopohjainen ratkaisu, on erilaIaisten palvelujärjestelmien integroiminen puhelimeen tai puhelinvaihteisiin huomattavasti helpompaa kuin perinteisellä teknologialla.

USA:ssa on lähdetty siitä, että VOIP- tyyppinen puhelutoiminta on säätelyn ulkopuolella. Euroopassa sen sijaan elää voimakkaana ajatus siitä, että VOIP- puhelutoimintaa pitää ryhtyä voimakkaasti säätelemään viranomaisten toimesta.

VOIP:n yleistymistä jarruttava tekijä on Internetin rajallinen kapasiteetti sekä eriaikaiset ja mahdollisesti jopa katoavat paketit, mistä aiheutuvia virheitä joudutaan korjailemaan.

Haasteena Internet puheluille ovat palomuurit ja erityisesti muureissa tehtävät verkko-osoitteen muunnokset, nattaukset.

Business mahdollisuudet

Useat toimijat tietysti rikastuvat tämän uuden liiketoimintamahdollisuuden myötä. Kärsijänä ovat puheluiden määrään ja kestoon perustuvaa laskutusta käyttävät perinteiset teleoperaattorit.

Mm. Skype on luomassa omaa businestaan jakamalla ilmaisia clientteja ja pakottamalla samalla muita toimijoita ottamaan käyttöön patentoimiaan ratkaisuja.

Operaattorit saavat kaupaksi uusia nopeita internetliittymiä, jotka mahdollistavat VOIP-puhelut. Operaattorikenttään on nopeasti syntynyt uudentyyppisiä toimijoita, jotka tarjoavat Internetpuheluita joko avoimessa verkossa tai vain operaattoria käyttävien asiakkaiden muodostamassa yhteisössä ja jotka tarjoavat soittomahdollisuuden Voip-puhelimesta lankaverkkoon useissa maissa paikallispuhelujen hinnoilla.

Ohjelmistotoimittajat ja konsultit saavat töitä, koska uusi tekniikka vaatii uudenlaista osaamista.

Laitevalmistajat ja ohjelmistotoimittajat saavat töitä, koska tarvitaan välineitä, joilla näitä uusia puheluita hoidellaan. Uusien ratkaisuiden ja toimintamallien käyttöönotto ei ole ilmaista.

Sinällään operaattorit ovat jo pitkään siirtäneet runkoverkoissa perinteisiäkin puheluita ip-paketteina, ja näyttää siltä, että runkoverkkoliikenne on vähitellen siirtymässä kokonaan TCP/IP pohjaiseksi.

Kännykkä ja VOIP puhelut

GSM kännykkä ja GPRS on suunniteltu piirikytkentäisiksi ratkaisuiksi perinteisen lankaverkon tapaan. Tällöin laitteen käyttäminen pakettikytkentäisessä toiminnassa kuten VOIP- puheluiden hoitamisessa ei helposti suju. Niinpä jos joku haluaa puhua VOIP-puhelimella vastapuolen GSM- kännykkään, on se parasta tehdä julkisen puhelinverkon kautta.

UMTS tuo mahdollisuuden, jossa kummallakin keskenään keskustelevalla voi olla VOIP-puhelin, mutta tämäntyyppisten ratkaisujen näkeminen käytännössä antanee vielä odottaa itseään.

Hätäpuhelut ja muut viranomaisvelvoitteet

Hätäpuhelujen välittämisen edellytyksenä on, että tiedetään, ainakin jollain tarkkuudella, mistä puhelu on soitettu, jotta apu voitaisiin ohjata mahdollisimman lähelle avuntarvitsijaa.

VOIP-puheluita ei voida kohdistaa oikeaan hätäkeskukseen, koska puhelun perustiedot eivät sisällä mitään soittajan paikasta kertovaa informaatiota. Jos VOIP-puhelu nousee perinteiseen lankaverkkoon, tiedetään toki, missä se nousee, mutta ei sitä mistä puhelu on oikeasti soitettu.

Viranomaisilla tulee olla, olemassa olevan lainsäädännön puitteissa, mahdollisuus myöskin puhelutietoihin ja puhelujen jäljitykseen tai jopa kuunteluun. Sinällään ei ole teknistä estettä kuunnella internetin kautta tapahtuvaa puhelinliikennettä sopivasta solmupisteestä. Pelisäännöissä ja menettelytavoissa riittää vielä paljon tarkennettavaa.

 

Avainsanat: VOIP telekommunikaatio business hinnoittelu markkina